Kepu-Korhonen lähtis käskyttämään puolueitten rahankäyttöä:
http://www.yle.fi/uutiset/kotimaa/vasen/id91779.html
Mikä olis paras tapa yleensäkään rahoittaa kampanjointia? Ja miten se
parhaimmuus pitäisi mitata?
Toisessa ääripäässä on vasemmistolainen näkemys, että yhteiskunnan pitäisi
turvata kaikille ehdokkaille samanarvoinen näkyvyys, eikä yksityistä
rahoitusta sallittais lainkaan. Tämän järjestelmän hyväänä puolena olisi
tietystikin tasapuolisuus, mutta toisaalta se olisi älyttömän kallis ja
tehoton järjestelmä, sillä silloin sellaisetkin marginaaliehdokkaat, jotka
eivät tukea ansaitse, aiheuttaisivat "turhia kustannuksia". Tämä järjestelmä
ei myöskään palkitsisi ehdokkaita, joilla on aktiivisia tukijoita - ja
ahkeruus pitäisi aina palkita.
Toisessa ääripäässä on tietystikin liberalistinen malli, jossa ehdokkaat
maksavat omasta ja tukijoittensa pussista kulut. Tämä tietystikin johtaisi
siihen, että vallassa olevat ja muut ykkösehdokkaat olisivat näkyvillä ja
muut varjossa. Myöskin rikkaiden ehdokkaat saisivat jonkinmoista
näkyvyysetua, mutta vasemmistossa yleinen "rahanvallasta syyttäminen" ei
liene totta - sen verran huimia summia työväenyhdistykset näyttävät
ykkösehdokkailleen kokoon juoksevan.