Mikä määrää malmin riittävyyden. Haluan tähän esitellä niitä laskentakriteereitä joiden mukaan maailman uraanivarantojen riittävyys uudiskyvyttömänä varantona hahmottuu. Keskittyen niihin mekanismeihin, joista kokonaisuus koostuu. Perustana on miten mm. GTK ja STUK kertoo uraaninkaivuun energian kannattavuuskaivurajan olevan 0,1%%. ( STUK Säteily ja turvallisuus.) Tässä suoraan GTK:n virallista
Mikä määrää malmin riittävyyden. Haluan tähän esitellä niitä laskentakriteereitä joiden mukaan maailman uraanivarantojen riittävyys uudiskyvyttömänä varantona hahmottuu. Keskittyen niihin mekanismeihin, joista kokonaisuus koostuu. Perustana on miten mm. GTK ja STUK kertoo uraaninkaivuun energian kannattavuuskaivurajan olevan 0,1%%. ( STUK Säteily ja turvallisuus.) Tässä suoraan GTK:n virallista
K.I. kirjoitti: In article <47e9720b$0$15005$8f74b9c5@news.maxinetti.fi>, teme444 @hotmail.com says... K.I. kirjoitti: Olosuhteet eivät juurikaan ero nykyään vaikkapa 7000 vuoden takaisesta. No ihmisä on enemmän ja siten maankäyttökin laajempaa, jolloin paikallinenkin tulva voi aiheuttaa laajempaa ihmishenkien menetystä kuin aiemmin. Tuo oli uusi vähättelyn maailmanennätys
K.I. kirjoitti: In article <47e3bfe7$0$8175$8f74b9c5@news.maxinetti.fi>, teme444 @hotmail.com says... K.I. kirjoitti: Riippuu siitä mikä on mallinnuksen tavoite. Tulevaisuuden ilmaston täsmällinen ennustaminen se tuskin on, vaan kyse on lähinnä "vain" muutoksen suunnasta ja nopeudesta. Muutoksen suunnasta ei pitäisi erimielisyyttä juuri olla. Nopeus voisi olla tietysti
K.I. kirjoitti: In article <47e02056$0$8165$8f74b9c5@news.maxinetti.fi>, teme444 @hotmail.com says... K.I. kirjoitti: Tosin itse softassa oli bugi, joka löytyi 2 kk myöhemmin. Tämä viimeistään osoitti selkeästi (britti) maallikoillekin kuinka luotettavia nämä ilmastomallit ovat... Se ei ole ongelma, että jokin bugi _löytyy_ jostakin. Sellainenhan on täysin normaalia
